Sarjakuva on jäänyt tänä syksynä haaveeksi. Liian monena aamuna olen herännyt haluun istahtaa heti työpöydän ääreen (nukun kaikeksi hyväksi työhuoneessa). Mutta koulutehtävät menevät edelle. Usein niitä on liuta odottamassa suorittamistaan. Sen sijaan olen hahmotellut kirja-ideaani. Ei mitään uutta siis luovuusrintamalta tänäänkään..
Voi video tätä ajan kulumista.
Tämän (luku)vuoden 2019-2020 agenda:
Tämä kesä on mennyt enemmänkin maalatessa kuin piirtäessä.
Hahmosuunnittelu on vielä hieman vaiheessa. Tässä on Alamo, rikolliset puuhansa siistiin ulkokuoreen käärinyt liikemies. Tarinan pahis siis, vaikka koetankin välttää turhan mustavalkoista jaottelua. Alamo ei ole vielä saavuttanut lopullista ulkomuotoaan. On niin kiva suunnitella.. Poskiparran Alamo on perinyt Heino Ferchiltä suosikkielokuvastani/minisarjasta Napoleon Bonaparte (2002), jossa Heino esitti markiisi de Caulaincourtia. Toisaalta haluaisin hänessä näkyvän legendaarista Corto Maltesea.. ja vähän edesmennyttä Anthony Bourdainia. Näiden sekoitus hän tulee olemaan, täynnä karismaa.
Vasemmalla yllä olevassa kuvassa on Unski, Alamon kätyri. Sen vaatetus on vielä vähän kysymysmerkki. Pulska bensalenkkari kuitenkin ja alla olevassa kuvassa olevan Leenun aviomies.
Leenu taas edustaa harvoin nähtyä naistyyppiä sarjakuvissa. Leenu ei kumartele, ei miellytä eikä aio laihduttaa. Leenu on joka naisen salainen esikuva. Aiemmin ahkera mutta sittemmin väsähtänyt ja plösähtänyt työmyyrä, uuden ajan Justiina! Kaipa hänessä on vähän Niskavuoren Hetaakin, omaa suosikkiani.
Niskavuoren Heta (1955)
Rovasti: ”Sinä olet aina ollut ylpeä Herran edessä, Heta. Minä tulen rukoilemaan puolestasi, että Jumala antaisi sinulle nöyrän sydämen.”
Heta: ”Rukoilkaa vaan, rovasti. Kyllä mun sydämeni puolesta kannattaakin rukoilla. Mutta nöyryyttä siihen ei tuu!”
Nyt loppui, tai alkoi. Ajattelin, että en voisi tehdä blogia täysillä ennen kuin kaikki olisi ”täydellistä”. Ei ole hienoa headeria saati johdonmukaisena jatkuvaa sisällöntuottoa. Kaksi ekaa postausta on englanniksi, tämä suomeksi. Mutta vähän kerrassaan tässä mennään. Kyllä se tästä muotoutuu.
Tässä on kolme sivua tarinan alkuvaiheilta, ekat kolme jotka ovat järjestyksessä. Muuten olen tehnyt sivuja valmiiksi yhden sieltä, toisen täältä.
Hienointa tässä projektissa on nähdä miten oma kädenjälki kehittyy. Tulee hinku tehdä jotkin kohdat uusiksi, koska olet löytänyt jonkun paremman tavan tehdä tai oppinut uuden jutun ohjelmalla. Tukeudun Kaoru Morin Emma -sarjakuvaan. Varmasti sekin sarja on täynnä piirtäjän mielestä kohtia joissa olisi parantamisen varaa. Me nyt vaan ollaan ihmisiä eikä jälki ole koko ajan tai kaikissa asioissa priimaa. Joo joo, siinä on virhe. Juu, jotkut jutut olis näyttäny paremmalta jos oisit tehnyt noin ja näin. Pitäis pitäis, pitäis Soinissakin olla Alko, erästä opettajaa lainaten.
Muistelen kymmenen vuoden takaisia kommentteja piirtämistäni puista, kun ne haukuttiin lyttyyn. ”Eihän tuo näytä vähääkään männyn kuorelta, mitä nuokin ovat tuossa? Näyttää ihan suomuilta. Ei mänty tuolta näytä ja entä tuo kuusi? Kuusen oksat ovat ihan väärin ja taipuvat ihan väärään suuntaan. Ei ne taivu alaspäin, ne taipuu ylöspäin. Ylöspäin!” Itse olin vain että okei.. ne on vaan puita eivätkä tarinan juonen kannalta mitenkään relevantteja. Jäi nuo sanat silti kaivelemaan ja saan itseni kiinni yhä tänäänkin syventyneenä tarkastelemaan männyn kuoren struktuuria sillä silmällä.
Ihmetyttää vieläkin. Vaikka tiedän itsekin että on naurettavaa muistella moisia, kenties hyvääkin tarkoittaneita neuvoja, mutta silti olen sellaisten antanut rajoittaa tekemisiäni ihan liian kauan. En tarvitse keneltäkään lupaa tuottaa epätäydellistä jälkeä. Ei mun tarvi osata kaikkea, se on ihan luvallista.
I’ve read A LOT of self-help books during the spring 2018 especially what comes to entrepreneurship, and most of them says you’ll need to put your personality on the game! But I have only one personality, what if others think that I suck? I may have realized now that my personality may not be suitable for entrepreneurship. I’m too introverted and I feel ashamed when I’m posting stuff in the social media. I have days when I don’t want other people to remember that I exist.
That’s the first thing we start to work out.
Why should I try to become better every day? Better in everything. Why it is so highly valued? To be never satisfied of what you’re doing because
you can always do things BETTER. Who is that negative and narcissist person who have taught us to believe that you must never think that you’re already good. To try harder and try to improve has a negative vibe. Don’t just TRY TRY TRY. Just be. BE smoother. Be more gentle to yourself. Be satisfied and say to yourself; I’m ready. I’m all good. 
